- Vuoden 2023 alusta otettiin käyttöön maksuestot osana uutta arpajaislakia
- Kuluneen vuoden aikana tulokset ovat jääneet lähes olemattomiksi
- Resursseja tulisi suunnata enemmän rahapelien haittojen ehkäisyyn
Suomen arpajaislakia uudistettiin vuoden 2023 alussa, lähinnä rahapelihaittoja hillitsemiseksi. Käyttöön otettiin muun muassa maksuliikenne-estoja, joiden avulla pyrittiin rajoittamaan suomalaisten pelaamista ulkomaisilla pelisivustoilla, kertoo Finanssiala tuoreessa artikkelissaan.
Useat tahot ilmaisivat jo arpajaislain uudistusvaiheessa epäilyksensä maksuliikenne-estojen tehosta rahapelaamisessa. Esimerkiksi Finanssiala, talous- ja perustuslakivaliokunnat, valtiovarainministeriö, keskusrikospoliisi sekä THL ilmaisivat kaikki epäilyksensä estojen hyödyllisyydestä jo aikaisessa vaiheessa.
Ei näkyviä tuloksia
Maksuliikenne-estot ovat olleet nyt voimassa yli vuoden ajan. Estoja sovelletaan pelaajan ja niiden ulkomaisten rahapeliyhtiöiden välillä, jotka ovat saaneet Poliisihallitukselta kieltopäätöksen arpajaislain vastaisesta markkinoinnista. Vuoden 2023 alussa Poliisihallituksen ylläpitämällä maksujen estolistalla oli kaksi rahapeliyhtiötä ja toukokuusta eteenpäin listalla ei ollut jäljellä enää yhtäkään kiellettyä toimijaa.
Estettäviä maksutoimeksiantoja, tai yhtäkään estolistalle osoitettua tarjoajaa ei myöskään saapunut pankeille koko vuoden aikana. Tällä hetkellä pankit voivat estää ainoastaan estolistoilla olevien yritysten maksuja. Edellinen vuosi osoitti kuinka vaikeaa poliisihallituksen on saada ulkomaisia rahapelejä tarjoavia toimijoita estolistalleen.
”On selvää, että maksuliikenne-estot eivät toimi. Vuoden aikana ei saatu estettyä yhtään rahapelimaksua, vaikka sisäministeriön selvityksen mukaan lähes puolet digipelaamisesta suuntautuu kiellettyyn pelaamiseen”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen.
Mallia naapureista
Finanssiala, joka edustaa Suomen rahoitusalaa, onkin ehdottanut että Suomen siirtyessä lisenssijärjestelmään vuonna 2026, tulisi myös maksuestoista luopua ja hyödyntää resurssit järkevimmin, kuten naapurimaissa. Resursseja tulisi suunnata enemmän esimerkiksi rahapelaamisen haittoihin suoranaisesti hillitseviin uudistuksiin.
”Suomeenkin kaavaillun lisenssimallin käyttöönotto nosti laillisen digipelaamisen osuuden Ruotsissa 50 prosentista ja Tanskassa 40 prosentista 90:een. Hollannissa kasvu oli vielä merkittävämpää: ennen lisenssijärjestelmää laillisen pelaamisen osuus oli 14 prosenttia. Nyt luku on kasvanut 80 prosenttiin. Tanskassa ja Hollannissa ei ole käytössä maksuliikenne-estoja.”
Lue lisää kasinouutisia: